Informativa sui rimborsi

Min 30-beaivválaš máhcahannjuolggadusat dadjet ahte maŋŋel go leat ožžon gálvvu, de dus lea 30 beaivvi bivdit máhcaheami.

Vai beasat máhcahuvvot, de ferte gálvu leat seamma dilis go oaččut dan, ii leat geavahuvvon dahje geavahuvvon, mas leat buot merkemat čadnojuvvon, ja álgoálgosaš páhkkemis. Don dárbbašat maid kvitterema dahje oastima duođaštusa.

Go galggat álggahit máhcaheami, de váldde oktavuođa minguin.

Jus du máhcaheapmi dohkkehuvvo, de mii sáddet dutnje máhcahanmearkka ja njuolggadusaid das mo ja gosa galggat sáddet du páhka. Diŋggat mat sáddejuvvojit almmá ovddalgihtii máhcaheami haga eai dohkkehuvvo.

Jus dus leat gažaldagat máhcaheami birra, de váldde oktavuođa minguin goas beare nummiris

Vahágat ja váttisvuođat
Dárkkis diŋgojumi go oaččut dan ja váldde oktavuođa minguin dakkaviđe jus leat makkárge váilevašvuođat dahje vahágat, dahje jus leat ožžon boastut gálvvu. Dáinna lágiin mii sáhttit árvvoštallat ášši ja bargat dan čoavdimii.

Earret eará / Ii máhcahahtti ávdnasat
Dihtolágan gálvvuid ii sáhte máhcahit, nugo ovdamearkka dihte billašuvvan gálvvuid (omd. biebmu, čuovggat dahje šattut), iešheanalaš gálvvuid (omd. erenoamáš diŋgojumiid dahje persovnnalaš gálvvuid) ja persovnnalaš fuolahusbuktagiid (omd. čábbodatbuktagiid). Mii eat dohkket maiddái várálaš ávdnasiid, buolli čáhceávdnasiid dahje gássaid máhcaheami. Jus dus leat jearaldagat dahje fuolat dihto ávdnasa birra, de váldde oktavuođa minguin.

Dađibahábut eat sáhte dohkkehit máhcahagaid ovddidangálvvuin dahje skeaŋkakoarttain.

Sadjásaččat
Jođáneamos vuohki sihkkarastit ahte oaččut dan maid háliidat lea máhcahit dan gálvvu maid oaččut ja go máhcaheapmi lea dohkkehuvvon, de oastát ođđa gálvvu sierra.

14-beaivválaš čoaskkisáigi Eurohpá uniovdnii
Vaikko ovdalis lea namuhuvvon, de jus gálvvut sáddejuvvojit Eurohpá uniovnna siskkobealde, de dus lea vuoigatvuohta heaittihit dahje máhcahit diŋgojumi 14 beaivvi siste makkárge siva dihte ja almmá makkárge vuođuštusa haga. Nugo ovdalis, de galgá gálvu leat seamma dilis go oaččut dan, ii leat geavahuvvon dahje geavahuvvon, mas leat buot merkemat čadnojuvvon, ja álgoálgosaš páhkkemis. Don dárbbašat maid kvitterema dahje oastima duođaštusa.

Ruovttoluotta máksin
Go mii oažžut ja dárkkistit du máhcahaga, de mii dieđihit dutnje lea go du ruovttoluotta máksin dohkkehuvvon vai ii. Jus dohkkehuvvo, de oaččut automáhtalaččat ruovttoluotta máksima iežat álgoálgosaš máksinvuogi bokte 10 bargobeaivvi siste. Sáhttá mannat áiggi dassážii go du báŋku dahje kredihttakoartafitnodat gieđahallá ja sádde ruovttoluotta máksima.
Go leat vássán badjel 15 bargobeaivvi dan rájes go máhcaheapmi dohkkehuvvui, de váldde oktavuođa minguin.